Tämä viikko on mennyt nälän tunnistamista opetellessa. Tuntuu, että en ehkä koskaan ole oikeasti oppinut tunnistamaan pientä nälkää, vaan vasta kun nälkä on kova "Vatsassa on tyhjä kolo". Kylläisyyden sen sijaan tunnistan, ja onkin yllättävää miten pienellä syömisellä tuo kylläisyys tulee. Aikaisemmin olen syönyt reippaasti yli vain siksi kun ruokaa on sattunut olemaan tarjolla.
Kaikken harmittavinta tässä on se, että keho on koko ajan näitä viestejä lähettänyt, mutta en ole niitä kuunnellut.
Pohdin, riittääkö se että tunnistan kylläisyyden, vai onko välttämätöntä tunnistaa myös nälkä. Ainakin liian kovan nälän ehkäisemiseksi tuo pieni nälkä olisi hyvä tunnistaa, mutta normaaleina päivinä rytmi on sen verran tasainen, ettei tuota kovaa nälkää pääse muutoinkaan tulemaan.
Luultavasti nälän tunnistaminen on oleellista silloin kun työpäivä ei rytmitä syömisiä, eli viikonloppuisin ja lomilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti