Pohdintaa ruokarytmistä ja räkätauti

Painiskelen tällä hetkellä inhan räkätaudin kanssa, joten päivittäisistä rytmeistä ei juuri voi puhua. Koko vuosi on tautien puolesta mennyt oikein hyvin, tämä on ensimmäinen pahempi nuha koko talvena.

Ja sitten siihen pohdiskeluun. En tiedä johtuiko alkavasta flunssasta vai onko muuten tullut energiavajetta tuon iltanapostelun lopettamisen jälkeen. Joka tapauksessa alkuviikolla teki kovasti mieli kaikenlaisia herkkuja. Yksi vaikuttava tekijä saattoi tietenkin olla myös se, että olimme viikonlopun reissussa, ja olimme muiden tarjoilujen varassa koko viikonlopun. Yleensä se tarkoittaa, vähän järkevää ruokaa ja paljon makeaa.

Nyt on varmaankin vain päästävä tästä taudista ensin yli, ja sen jälkeen kokeiltava uudelleen aiheuttaako iltanapostelun vähentäminen vastaavaa mielitekoa jatkossa. Varmaankin lounaalle on keksittävä edelleen jotain tukevoittavaa, jos tuntuu ettei nyt tehdyt lisäykset vielä riitä. Alkuperäinen tarkoitushan ei ollut aiheuttaa vajetta, vaan löytää tasapaino, jolloin päivän syömiset ovat riittävät niin ettei iltasyömisiä tarvita. Tässä parin viikon jaksossa on tainnut nyt olla vähän liikaa liikkuvia osia, että pystyisi päättelemään mistä kaikki on johtunut.

Ruokarytmiä ja seuraavan askeleen valmistelua

Ruokarytmissä on edelleen korjaamista. Ilmeisesti määrät ovat edelleen liian pienet, vaikka jo joitain lisäyksiä teinkin. Luulisin että vaje ei ole säännönmukainen, mutta niinä päivinä kun vajetta tulee, se ilmenee - tyypillisesti - makeannälkänä ja harkitsemattomina ostoksina.

Toinen juttu on sitten se, että illan herkuttelun loppuminen tarkoitti myös sitä että makean määrä ylipäätään väheni merkittävästi, eli jossain kohtaa on sitäkin syötävä ettei elämä mene liian ankeaksi. Nyt on vähän hakusessa mihin kohtaan saan tuon herkuttelun mahtumaan. Iltapäiväkahville? Jokapäiväistä tapaa ei siitäkään kuitenkaan pidä tehdä.

Ohjelmassa seuraava askel on hedelmien lisääminen niin että niitä syödään vähintään kaksi joka päivä. Kuullostaa helpolta, mutta sitä se ei ole. Homma onnistuu vain jos löydän vakiopaikan hedelmille ruokalistaani. Nyt on ajatuksena, että ensimmäinen hedelmä olisi aamiaisen yhteydessä, tai sitten töissä heti aamulla. Toinen hedelmä välipalalla (välipalalla aina vähintään hedelmä) ja kolmas hedelmä sitten vielä päivällisen tai iltapalan yhteyteen. Kolmen hedelmän suunnitelmalla päästään varmaankin vähintään siihen kahteen keskimäärin viikossa :)

Mikä on riittävästi?

Viikonlopun jälkeen tuntui että nälkä kurni vielä tavallistakin enemmän maanantaina illalla. Yksi banaani ja yksi omena meni nälkää taltuttaesa vielä iltapalan jälkeen.

Tiistaina sitten aikaisen aamun innoittamana söin aamupalalla vielä ylimääräisen omenan ja yllätys yllätys lounaan salaatti tuntuikin yllättävän täyttävältä ja tiistai iltana ei nälästä ollut tietoakaan. Oliko siis aamupala vihdoinkin riittävän tuhti, vai vaikuttivatko edellisillan hedelmät vielä seuraavanakin iltana? Mene ja tiedä. Hieman tuo kuitenkin indikoisi että nimenomaan aamiainen on edelleen se jota täytyy tukevoittaa.

Liikunta on lisääntynyt melkein huomaamatta ja päivittäiset askeleet ovat jo ihan kohtuullisia. Valoisat illat ihan houkuttelevat lenkille. Vielä ei kuitenkaan ole liikunnan vuoro, joten en seuraa niitä systemaattisesti. Tietenkin sunnuntai-illan lenkillä saattaa olla vaikutusta tuohon maanantain nälkäisyyteen.

Maaliskuu, missä mennään?

Alkuvuoteen osui pitkä työmatka, joka aiheutti tauon muutosprojektiin.

Ennen ja jälkeen matkan olen kuitenkin totutellut uudenlaiseen aamiaiseen. Muutos on ollut helppo. Olen lisännyt aamupalaan maustamattoman jugurtin pähkinöiden kera. Iltaisin suklaa on kuitenkin vielä maistunut entiseen malliin. Muutoksen jälkeen paino nousi noin kolme kiloa, Selkeää ymmärrystä ei ole mikä tuon aiheutti.

Viime viikolla lopetin iltasyömiset, eli iltapalan jälkeen ei enää syödä kuin hätätapauksessa. Hätätapaukseksi luetaan tilanteet, jossa päivällä on tullut syötyä huonosti ja muuten on kamala nälkä. Tällöinkin syödään kuitenkin järkevää ruokaa, leipää, hedelmiä tai mysliä. Tällaisia hätätapauspäiviä on yleensä ollut korkeintaan kerran kahdessa viikossa.

Ensimmäinen viikko sujui suhteellisen hyvin. Muutos oli kuitenkin huomattavasti hankalampi kuin aamiaisen kasvattaminen. Olen tullut siihen tulokseen että iltasyöminen on pitkälti tapasyömistä, ja saadakseni muun ruokarytmin kohdilleen, iltanapostelun on loputtava. Arvattavasti ensimmäisinä päivinä iltaisin teki mieli jotain makeaa (suklaata) ja aamulla selvästi oli nälkä. Parin päivän kuluttua eroa ei kuitenkaan juuri enää huomannut.

Sen verran sitkeässä tapa kuitenkin tuntuu istuvan, että iltaisin aina tulee mieleen, että nyt olisi se herkkujen aika. Tilannetta korjaa kuitenkin se, kun niitä ei osta kotiin varastoon. Herkut muutoin ovat kyllä sallittuja, mutta eivät iltaisin. Päivän aikana syödyt herkut kun vaikuttavat päivän muuhun syömiseen, mutta illalla viimeiseksi, ne eivät kompensoidu enää mitenkään.

Yritän kasvattaa viikon keskimääräistä askelmäärää, mutta tämäkin on alemmalla prioriteetillä ruokavalion tuunaukseen nähden.