Askel 3

Yllättävää kyllä Askelta 3 edeltää Askel 1 ja 2, mutta se, minkä olen nyt oivaltanut yhdeksi isoimmista ongelmista on askel 3:

Patric sanoo:

 3) Opettele millä rytmillä ja minkälaisia määriä ruokaa sinun pitää syödä, ettei nälkäsi pääse koskaan kokemukseen "nyt on tosi kova nälkä" tai "pitäis äkkiä saada jotain syötävää" tai sitten niin, että kova nälkä on jo kääntynyt mieliteoksi "ei mulla nälkä ole, mutta jotain tuli silti syötyä". Niin kauan kuin näitä kokemuksia tulee useammin kuin 1-2 kertaa viikossa on tässä korjattavaa. Yleensä syynä on liian kevyt aamiainen, liian kevyt lounas tai liian pitkät syömisvälit.

Ongelma ilmenee hillittömä iltaherkutteluna. Tai määrällisesti ei ole kyse "hillittömästä" mutta muistan ajan jolloin en herkkuja iltaisin syönyt lainkaan. Nyt kun olen tarkoituksella jättänyt herkut illalla syömättä, on seuraavana aamuna tolkuton nälkä. Tämä kaikki siis johtuu liian vähäisestä syömisestä jossain vaiheessa päivää. Pienen tutkiskelun jälkeen tulin johtopäätokseen että korjattavaa on sekä aamiaisessa, että lounaassa.

Aamiaista olen pienentänyt "kun tarttis laihtua" (oikea kardinaalimunaus) ja lounaaksi saatan syödä salaattipöydän jossa proteiinia on vain vähän tarjolla. Niinpä salaattipöydän kera tulee syötyä leipää, ettei nälkä yllättäisi samantein uudelleen. Luultavasti ainakin lounassalaatin kalorimäärä jää aivan liian pieneksi.

Tänään day 0 söin aamiaiseksi puuroa voisilmällä ja maitoa (aika kevyesti mennään) ja lounaaksi naudanleikkeen perunan ja porkkanaraasteen ja keitettyjen papujen kera. Välipalaksi partaäijä jugurttia ja hunajaa sekä kahvia. Lapset nakersivat piparkakkutaloa ja taisin minäkin siitä pari palaa lohkaista.

Päivälliseksi lohikeittoa ja iltapalaksi banaani sekä omatekoista suklaavanukasta.

Sen verran tuhdisti tänään tuli syötyä, että illalla ei todellakaan ole nälkä eikä tee mieli makeaa. Olo on melkein vähän liian raskas. Tästä kuitenkin lähdetään iteroimaan sitä oikeaa rytmiä. Lasten ollessa kotona, syömme puuroa aamulla, mutta taas kun päiväkodit ja koulut alkavat, on aamupalakin eri.

Kun katsoo tuota päivän ruokalistaa noin kirjoitettuna, löytyyhän siitä korjattavaa. Kasviksia ja hedelmiä on liian vähän, mutta se on sitten Askel 4:n asia. Nyt keskitytään askel 3:een.

Mitä, miksi, miten?

Tämä blogi toimii ikäänkuin muistikirjana tai päiväkirjana lähinnä itselle. Että muistaisin mitä on tarkoitus tehdä, mitä on tehty ja mitä on vielä tehtävä.


Mitä ?

Tarkoitus on "normalisoida" suhde ruokaan. Korjata muutamia virheitä ruokavaliosta ja saavuttaa luonnollinen suhtautuminen kaikkeen syömiseen.


Miksi ?

Tietenkin taustalla on se yleinen ongelma, ylipaino, ja sen aiheuttamat riskit.


Miten ?

Raamattuni on Patric Borgin Rentoa painonhallintaa -kirja ja sen oppien mukaisesti edetään.

Syy miksi päädyin kyseiseen tapaan on se, että se on erittäin järkeenkäypä. Haluan muuttaa elintapani kuntoon kerralla, enkä jojoilla lopun elämääni, inhoan kaloreiden laskemista ja olen aivan liian laiska pitämään yllä kitudieettejä.


Taustaa

Olen 36 -vuotias kahden lapsen äiti. Ylimääräiset kilot ovat kertyneet lähinnä raskauksien myötä, vaikka työelämään siirtyminen aikanaan toi oman lisänsä.

Sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa, joka on nyt hallinnassa. Sillä tavalla tilanne on tasapainossa, että paino on pysynyt samana nyt useamman vuoden, ei tosin ole mennyt alaspäinkään.

Liikkujana olen innostuja. Innostuessaan sitten helposti tulee tehtyä liikaa liian kovilla tehoilla, ja tämä onkin ollut viimeaikoina suurin ongelma. Parin kuukauden jälkeen tulee stoppi kun ei yksinkertaisesti enää jaksa. Sitten saatetaankin huilata parikin kuukautta.

Varmasti tässäkin muutoksessa tulee hetkiä jolloin huomaa unohtaneensa koko asian ja hiljalleen palanneensa vanhoihin tapoihin. Tarkoitus on kuitenkin muuttaa tapoja pysyvästi ja siihen tämä blokintynkä toivottavasti auttaa, että muistan mitä olin tekemässä ja mitä on jo tehty. Samalla voi tarkastella ovatko opittavat asiat pysyneet muistissa, vai onko lipsuttu takaisin vanhoihin tapoihin.